Juuri kun uskon henkisen voimani kestävän, pitävän minut pystyssä, saan pettyä.
Juuri kun uskon päässeeni asioiden yli, saan kokea olleeni väärässä.
Juuri kun näen itsessäni jotain kaunista, silmäni sumenevat.
Kaikki romahtaa joka ikinen kerta. Silti haluan edelleen yrittää uskoa ja jaksaa. Haluan vielä joskus olla samanlainen ilopilleri ja täynnä energiaa kuten ennen.
Minua koetellaan, mutta en halua antaa periksi, vaikka niin on monet kerrat aikaisemmin ollut.
Piilottelu on rankkaa. En ole todella pitkään aikaan ollut ystävieni ja perheeni läheisyydessä käsivarret paljaana. Minulla on aina päälläni joku pitkähihainen, ihan aina.
Nyt kun jäljet alkavat haalistua, en enää osaa olla luontevasti ilman pitkähihaista. En vaikkei jäljet näy enää yhtä selkeästi. Vaistomaisesti peitän käsivarteni, varon ihmisten katseita.
En anna ottaa kiinni.
Lopettaminen on vaikeaa. Olen koukussa, myönnän.
Erossa pysyminen vaatii minulta taistelua. Taistelen mieleni kanssa ja se on rankkaa.
En tiedä koska tämä kaikki helpottaa... enkä tiedä kuinka jaksan.
Istun sängyllä, käyn mielessäni taistelua.
Avaan laatikon, joka on täynnä salaisuuksia.
En tiedä kumpi on vahvempi. Halu vai järki.
Milloin tämä taistelu loppuu.
Kertoisiko joku kauanko täytyy jaksaa.
Minulla on kahdenlaisia ajatuksia. Ne hyvät ja ne pahat. Ne omat ja ne sairaat.
Toisia ajatuksistani pystyn hallitsemaan, toisia en.
Olkapäilläni istuu enkeli ja piru. Mielessäni kuulen niiden taistelevan, ajatukseni poukkoilevat näiden kahden taistellessa. En kuule muuta kun niiden huudon, muut äänet peittyvät taistelun alle. Se on pelottavaa.
Olisiko mahdollista ottaa elämästä lomaa. Ihan vain hetkeksi, että saisin taas kerättyä voimiani.
Unohtaisin aivan kaiken, en eläisi ollenkaan. Edes hetken.
Tajusin, etten ole juurikaan kertonut itsestäni täällä sen enempää. Ketään ei varmasti ymmärrä minusta yhtään mitään.
Siksi ajattelin kertoa, että minulle saa laittaa kysymyksiä ihan mihin vain asiaan liittyen. Vastailen niihin mielelläni.
Tavallaan kirjoitan tätä blogia itseäni varten, terapiana. Pidän tätä ajatusten purku paikkana. Mutta kun huomaan ihmisten käyvän lukemassa blogiani, haluan huomioida myös lukijat ja tehdä tulevaisuudessa myös ehkä jollain lailla erilaisia postauksia, kuin vain minun ajatusvirtaani.
(Minulla on työn alla teksti, jossa kerron minun elämästäni, minusta, jotain pientä ja joitain isompia asioita.)
http://www.youtube.com/watch?v=b_dXCCm9FCc
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit muistuttavat, että edes joku välittää ♥