päivä kääntyy iltaan. Naapuritalojen valot sammuu yksitellen. Maailma pimenee ja minäkin sammutan valon ettei ketään huomaa, että valvon vielä. Sydän takoo rinnassa ja ajatukset risteilevät edestakaisin. Suljen silmät, päässä huippaa. Kuiskaukset mielessä yltyvät huudoiksi, tuntuu että pää hajoaa, enkä pääse niistä irti. En ennen kuin tottelen. Teen niinkuin käsketään.
Jostain kumpuaa paha olo, joka sekoittaa pään. Mieleen hiipii aivan hiljaa vanhat ajatukset, väärät tavat toimia. Kun ihoon ilmestyy uusia jälkiä, kun paha ei enää pääse muuten kehosta pois. Taas on jotain, mikä haalistuu ajan kanssa, häipyy historiaan, mutta jää ikuisesti iholle muistuttamaan.
En tiedä enää, mistä ajatukset tulee.
Pelkään.
Ja mietin, miksei voida ymmärtää.
" Siipiinsä keijupölyä hän hieroi aamuisin
että vastatuulessakin lentää jaksaisi
Kovat oli ajat ollu hällä takana
mut kuka uskois et on olemassa
surullisia keijuja?
Pää painuksissa mainitsi hän kerran
murheistaan
Fauni hymähti, ei ottanut tosissaan
Kuinka muka siivekäs niin maassa olla vois?
Vakavasti otti vasta kun tuo pieni keiju
nukkui pois."
http://youtu.be/gVppceNO7uE
Kunpa joku sun läheinen heräisi tohon tilanteeseen oikeasti :( huolettaa niin kovasti.
VastaaPoistaEi ne halua ymmärtää... Kiitos että välität, muttei sun tarvii olla huolissas musta. Mä pärjään.
PoistaEt pärjää sori vaan. Toivoisin vain, että joku oikeasti auttaisi ennen kuin on liian myöhäistä. Lisäksi on tosi ärsyttävää seurata kun apua kyllä pyydetään mut kaikki vaan vähättelee ja taputtelee selkään.
PoistaNiin.. en tiedä. Ainakin on pakko pärjätä, oli asiat miten vain.
PoistaOon tässä vaan huomannut, että maailma on ihan pirun julma. Ja ihmiset myös.
Kyllähän mä saan apua, tavallaan. Mut ei se oikeesti mitään auta että käyn siellä polilla. Tai sitten en vaan osaa.
En vaan jaksa enää yrittää edes ettiä sitä ymmärrystä, koska en jaksa enää ottaa vastaan sitä vähättelyä mitä kohtaan kokoajan. Helpompi vaan antaa olla.
Niin, totta, PAKKO pärjätä. Vaikka se oliskin vaikeaa.
PoistaJa totta, tuntuu raskaalta ottaa vastaan vähättelyä, kun on kannettavana paljon muutakin raskasta. Että mieluummin sitten vaan välttää kertomasta tällaisia juttuja kovin herkästi.
Mitä jos ei jaksaisi aina vaan pärjätä...?
PoistaVoi muru, voisinpa halata sua nyt <3
VastaaPoista