tiistai 3. helmikuuta 2015

Pyydän...

Saanhan olla pieni.
Saanhan antaa kyynelten tulla, en jaksa estää niitä enää.
Ottaisitko syliin ja halaisit lujaa, etkä päästäisi irti.
Kuiskaisit hiljaa, että kaikki järjestyy.
Ettei tarvitse jaksaa yksin.

Saanhan olla heikko, jos siltä tuntuu.
Jos voimat ovat loppuneet taistelussa itseä vastaan.
En jaksa enää esittää vahvempaa kuin oikeasti olen.
Saanhan olla taas pieni, joka peitellään sänkyyn, joka itkee kun tuntuu pahalta.
Jota lohdutetaan kun sattuu.
En jaksa enää pärjätä yksin, satuttaa itseäni ja itkeä. En jaksa enää kantaa tätä taakkaa, joka painaa alleen.
Äiti, ottaisitko syliin ja silittäisit hiljaa. Pyyhkisit kyyneleet kuten pienenä ja sanoisit kaiken olevan hyvin.
Pyydän, tahdon olla taas se pieni tyttö...
Voisinpa vain kertoa sinulle kaiken äiti.
Olen niin pahoillani. Niin pahoillani..

Hukun kyyneliin

2 kommenttia:

Kommentit muistuttavat, että edes joku välittää ♥