Olen pieni, olen rikki.
Äiti ota syliin ja tee minusta ehjä taas.
Puhalla kipu pois niinkuin teit pienenä jos minuun sattui.
Laita laastari haavan päälle ja silitä hiljaa.
Anna minun maata hetki pää sylissäsi.
Halaa, äläkä koskaan päästä irti.
Äiti lupaa, ettet anna minun hajota.
Ettet anna palasten kadota lopullisesti.
Sillä tahdon vielä joskus olla taas ehjä.
Samaa minäkin toivon omalta äidiltäni. Kunpa vaan uskaltaisin kertoa enemmän...
VastaaPoistaSitä mäkin toivon, et uskaltaisin kertoa paljon enemmän...
PoistaÄiti sanoo mulle, että voin aina puhua kaikesta sille, ja toivookin että puhuisin, mut en mä pysty.
Sitä on vaikea oppia nyt, kun ei ole koskaan aikaisemminkaan tehnyt niin.