Voitolla(ko)

Kampean itseäni ylös kuilusta.
 Tartun hyviin asioihin, tartun niihin pelottaviin
 tärkeisiin haaveisiin, jotka pelkään menettää.
 En tartu kenenkään käteen, sillä en uskalla, en vielä.
 Olen jo voitolla, tiedän sen. Taas. Jokin kuitenkin tarraa nilkkaani,
kasvaa kehoani pitkin, kietoutuu tiukasti mahani
ja vartaloni ympärille. Se peittää suuni, ei anna syödä,
 ei anna huutaa apua. Se vetää minua mukanaan kohti pohjaa,
 tällä kertaa eri suuntaan kuin ennen.

Kaikki on taas hyvin, kai, tai en tiedä. Tuntuu ettei minulla ole enää minkäänlaista yhteyttä itseeni, tai yhteys ainakin rakoilee pahasti. En tiedä enää mitä tunnen, vai tunnenko mitään. Ristiriitaista ja epäselvää, mutta yksinkertaistettuna, en enää tiedä onko kaikki hyvin, vai huonosti, en tiedä mitä tunnen ja mitä ajattelen. Yritän vain olla välittämättä tästä oudosta tyhjästä olosta, mutta pakostakin se välillä inhottaa. En oikein osaa sanoa kumpi on pahempi tai parempi, se vanha olo, vai tämä uusi outo olo.

makaan yöllä kello yksi sängylläni peittoon kääriytyneenä kuulokkeet korvilla. 

Uni ei tule taaskaan, se antaa odotuttaa itseään, kuten monena muunakin iltana. 

Tekisi mieli vain itkeä, olo on täysin surkea ja mieli maassa. 

Kyyneleet vierii mun poskea pitkin, sydän hakkaa, olo on täysin turta. 

Sängyllä maatessani mieleeni tuli kuitenkin yksi hyvä asia.
Olen ollut viiltelystä erossa taas jo monta kuukautta, yay!

Tämä kaikki tämän hetkinen paha olo liittyy vain syömiseen.
Olen tehnyt siitä itselleni helvetinmoisen ongelman, vaikka niin ei pitänyt koskaan käydä.
Ruoka, syöminen ja paino pyörivät jatkuvasti mun mielessä.
Mietin paljonko olen syönyt, paljonko olen liikkunut, mitä voin syödä ja kuinka paljon.... jatkuvaa ajatusvirtaa.
En osaa päästää irti pahoista ajatuksista.
Enkä osaa pyytää apua niistä eroon pääsemiseksi.

Tämä kohta ja kappale saa minut aina itkemään.
Se sai minut ymmärtämään,
kuinka satutan ajatuksillani ja teoillani rakkaitani enemmän kuin luulinkaan.
En tarkoituksella ole paha, tai halua satuttaa.

"babe, don't be afraid. 

You know i love you with all of my heart.

Please listen to me,

don't let these wicked thoughts tear us apart."

 

Svavar Knùtur-Emotional Anorexic